“Älkää samaistako Venäjää ja Putinia”

PutinKalle Sysikaski haastatteli dokumenttielokuvaohjaaja Andrei Nekrasovia Suomalais-venäläisen kansalaisfoorumin järjestämässä konferenssissa Suomenlinnassa 3.-4.7.2007.

Andrei Nekrasov: “Älkää samaistako Venäjää ja Putinia”
Kalle Sysikaski, Verkkouutiset 4.7.2007
http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/ulkomaat/110896.html

 

Venäläinen elokuvaohjaaja Andrei Nekrasov varoittaa läntisiä maita samaistamasta presidentti Vladimir Putinin hallintoa ja Venäjää. Hän sanoo Verkkouutisille, että lännessä sorrutaan Venäjän suhteen passiiviseen ajatteluun, kun täällä kuvitellaan, että Putinin johtaman Venäjän autoritaarisen hallinnon kanssa on vain tultava toimeen, jotta suhteet säilyvät ja kauppa sekä energiayhteistyö toimivat.

Putinin hallinto ei edusta Venäjän kansaa. Se on pikemminkin kopla, jolla on hallittavanaan rahaa, omaisuutta ja omat koskemattomuuden takaavat turvallisuusjoukot, Nekrasov sanoo.

Hänen mukaansa venäläisten järjestäytyminen demokraattisia muutoksia vaativien liikkeiden tueksi on lisääntymässä.
– Toisin kuin lännessä usein luullaan, Venäjän hallinto ei ole vakaa ja pysyvä. Varsinkaan maamme nuori polvi ei tule sitä loputtomiin sietämään, Nekrasov arvioi ja vaatii läntisiä maita ymmärtämään, että demokraattinen Venäjä on toteutuessaan myös lännen ystävällinen kumppani.

Nekrasov muistuttaa että muutos ei kuitenkaan tapahdu itsestään.
– Vain venäläiset voivat muutoksen tehdä, mutta me tarvitsemme yhteistyötä esimerkiksi intensiivisemmän kulttuurivaihdon ja vapaan tiedonvälityksen tukemiseksi. Lännen kansalaisliikkeiden on vaadittava omilta hallituksiltaan tukea ja toimenpiteitä jotta tällainen yhteistyö olisi mahdollista.

– Läntisen Euroopan hallitusten on myös vaadittava Venäjän hallitusta kunnioittamaan kansalaisiaan, eikä Putinin hallinnon uhittelua tule pelätä, koska oman asemansa ja elintasonsa säilyttämiseksi siihen kuuluvat tarvitsevat läntistä yhteistyötä. He pelkäävät Augusto Pinochetin ja muiden autoritaaristen hallitsijoiden tapaista kohtaloa, Nekrasov jatkaa.

Maailmalla tunnettu elokuvaohjaaja uskoo, että Venäjällä on paljon demokraattisen liikehdinnän potentiaalia
– Kun esimerkiksi eläkkeitä oltiin supistamassa, nousivat sekä vanhat että nuoret puolustamaan eläkeläisten oikeuksia. Nyt pitäisi saada aikaan samanlaista liikehdintää vapauden puolesta, sillä sanavapauteen kohdistuva sensuuri muistuttaa jo neuvostoaikoja.

– Nyt Putinin hallitus ja salainen palvelu FSB yrittävät ulottaa sensuuria myös Internetin käyttöön. Venäjällä on suunnitteilla laki, jollainen on Kiinassa jo käytössä, Nekrasov kertoo, ja vaatii länsimailta tukea Venäjän sananvapaudelle.
– Tässä on apuna se, että sensuuria voidaan mitata ja todentaa konkreettisilla esimerkeillä.

Muun muassa Moskovan kerrostaloräjähdyksistä ja Lontoossa murhatun entisestä KGB-agentti Aleksander Litvinenkosta kertovista dokumenttifilmeistä tunnetuksi tullut Nekrasov vieraili tiistaina ja keskiviikkona Helsingissä suomalais-venäläisen kansalaisfoorumin järjestämässä seminaarissa. Seminaariin osallistui parikymmenpäinen joukko Venäjän nykyhallinnon haastavan Toinen Venäjä -ryhmittymän vaikuttajaa ja sananvapautta puolustavaa toimittajaa.

Terrorisminvastainen sota keppihevosena

Viipurilaisen Vyborgskie Vedomosti -lehden toimittaja Andrei Kolomolski sanoi Putinin hallinnon saaneen presidentti George W. Bushin aloittamasta terrorismin vastaisesta sodasta hyvän aseen sananvapautta vastaan.

– Turvallisuuspalvelu FSB ja hallitus käyttävät uusia ääriliike- ja terrorismipykäliä Internetiä myöten sananvapautta vastaan. Kuitenkin esimerkiksi natsijärjestöt saavat toimia vapaasti ja lehdessäni työskentelevät opiskelijat ovat joutuneet heidän uhkailujensa kohteeksi, Kolomolski kertoo.

Hän sanoo olevan tärkeää, että suomalaiset tiedotusvälineet kertovat todenmukaisesti Venäjän tapahtumista, koska suomalaismedioiden tekstejä ja raportteja voidaan lainata Venäjällä.
– Monessa venäläisessä mediassa toimittajat taas sensuurin kasvaessa joutuvat omissa artikkeleissaan käyttämään yhä enemmän kiertoilmaisuja, sanoo Kolomolski.

Tshetshenian tilanteesta Helsingin kokoontumisessa puhunut Oksana Tselyseva piti nuorison historiatietoisuuden lisäämistä Venäjän demokraattisen liikkeen suurena haasteena.

– Kaikki nuoremme eivät tiedä esimerkiksi Neuvostoliiton hallitsemaan kommunistiblokkiin kuuluneiden maiden todellisesta historiasta. Sitä peitellään edelleen esimerkiksi puhumalla 1940-luvun fasismin vastaisen suuren isänmaallisen sodan vaatimista kuolonuhreista. Siksi näitä tietämättömiä nuoria on helppo kuljettaa eri puolilta Venäjää hallitusta tukeviin mielenosoituksiin, hän sanoo.

Sekä Tselyseva että seminaariin osallistuneet tshetshenialaiset pyysivät Suomelta ja suomalaisilta tukea YK:n tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO:n esitykselle, jonka mukaan se ottaisi hallintaansa Tshetsheniassa sijaitsevan Argunin luonnonpuiston

– Venäjän armeija on pitkälle tuhonnut tämän ainutlaatuisen luonnonesiintymän ja tehnyt mm. sen pyökkipuumetsillä ympäristöarvoista piittaamatonta bisnestä, sanoi Yleisvenäläisen kansalaiskongressin edustaja Ruslan Kutajev.

Suomenlinnan historiallisissa maisemissa järjestetty seminaari kokosi yhteen noin satapäisen kansainvälisen osanottajajoukon. Seminaarin osanottajat kunnioittivat hiljaisella hetkellä viime syksynä murhatun toimittaja Anna Politkovskajan työtä ja muistoa.

.

FacebookTwitterGoogle+LinkedInVKWordPressBlogger PostLiveJournalTumblrTelegramWhatsAppSMSEmailGoogle GmailOutlook.comMail.RuPrintFriendly

Leave a Reply