Baltian maat ja Puola: “Kaasuputki pois Suomenlahdelta”

Nord Stream kaasuputki vastatuulessa

Putken linjausta on jo pariin otteeseen jouduttu harkitsemaan uudestaan. Viime viikon maanantaina  EU:n teollisuuskommissaari Günter Verheugen vaati loppua Gazpromin “hajota ja hallitse” -politiikalle Euroopassa. Seuraavana päivänä Euroopan Parlamentissa hyväksyttiin julkilausuma, joka vaatii vastavuoroisuutta liikekumppaneiden kanssa, eli Gazpromilla ei olisi asiaa energiajakelun omistajana EU:ssa ennen kuin Venäjän sisämarkkinat vapautuvat yhtä lailla.  (The Moscow Times 17.7.2007).

Nyt Baltian maat ja Puola ovat kääntymässä EU:n komission puoleen, pyytämällä rahallista tukea selvityksille, jossa haetaan vaihtoehtoja Itämeren alle kulkevalle kaasuputkelle. Nord Stream ei ole kiinnostunut maanpäällisestä putkesta. Vaihtoehtojen tutkiminen ei myöskään kiinnosta. Todennäköiset maanpäälliset vaihtoehdot ovat ekologisesti ja taloudellisesti niin ylivertaiset, että tutkimuksesta olisi vain haittaa. Lue seuraavassa HS:n ja STT:n kirjoitukset asiasta!

HS 25.7.2007: Baltian maat ja Puola haluavat kaasuputken pois Suomenlahdelta

Viro, Latvia, Liettua ja Puola aikovat pyytää EU:lta tukea selvittääkseen, onko Suomenlahden pohjaan suunnitellulle kaasuputkelle vaihtoehtoja.

Tällä tietoa Siperiasta tuleva putki on määrä rakentaa Viipurin kautta Saksan Greifswaldiin merenpohjaa pitkin.

Nyt Baltian maat ja Puola suunnittelevat lähettävänsä EU:n komissiolle kirjeen, jossa pyydettäisiin rahoitusta niiden omien maiden läpi kulkevan putkilinjauksen tutkimiseksi.

Viron apulaisympäristöministeri Siim-Valmar Kiislerin mukaan kirjeen sisältöä valmistellaan parhaillaan.

“Olemme huolissamme merenpohjassa kulkevan putken ympäristövaikutuksista”, Kiisler kertoi tiistaina puhelimitse. “Tarkoitus on hakea komissiolta rahoitusta vaihtoehtojen selvittämiseksi.”

Vaikka kirjettä ei ole vielä allekirjoitettu, sen lähettämisestä vallitsee Kiislerin mukaan jo yksimielisyys maiden välillä.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäen (kesk) mukaan Suomea ei ole pyydetty kirjeen allekirjoittajaksi.

“Me lähdemme siitä, että luvanhakijalla eli putken rakentajalla on hankkeen vetovastuu, ja se tekee itse linjausehdotuksensa. Siltä pohjalta me pyrimme löytämään mahdollisimman hyvän linjauksen”, Lehtomäki sanoi.

“Näillä neljällä maalla on myös toisenlaiset energiapoliittiset linkitykset kuin meillä.”

Kirjeenlähettämissuunnitelmista kertoi ensimmäisenä liettualainen sanomalehti Lietuvos Rytas tiistaina.

Liettuan talousministeri Vytas Navickas sanoi lehden mukaan, että maanpäällinen putki saattaisi olla paitsi ympäristöystävällisempi, myös hyvä vaihtoehto Puolan ja Baltian maiden energiansaantimahdollisuuksien kannalta.

Maat ovat arvostelleet Saksaa EU-foorumeilla siitä, että se ei ole huomioinut kumppaneitaan putken linjauksesta päätettäessä.

Putkea suunnittelevan Nord Streamin kannalta maanpäällisessä putkessa on ollut jo alun alkaen ongelmia. Se kulkisi sellaisten maiden läpi, joiden kanssa Venäjällä on poliittisia ja energiataloudellisia erimielisyyksiä.

Nord Stream kertoi heinäkuun alussa, että se pyrkii ottamaan ympäristönäkökohdat nyt aiempaa tarkemmin huomioon. Tähän yhtiö päätyi kuultuaan Itämeren alueen viranomaisten ja yleisön mielipiteet asiasta.

ANNA KARISMO

Yle: Nord Stream ei ole kiinnostunut rakentamaan kaasuputkea maalle

Kaasuputkiyhtiö Nord Stream ei ole kiinnostunut rakentamaan maan päällä kulkevaa kaasuputkea. Ylen mukaan Nord Stream pitää merenalaista vaihtoehtoa maan päällä kulkevaa putkea parempana muun muassa ylläpito- ja käyttökustannussyistä. Yhtiö aikoo jatkaa merenalaisen vaihtoehtonsa toteuttamista entiseen tapaan. Yhtiö ei myöskään katso, että maan päällinen kaasuputki kilpailisi sen suunnitteleman putken kanssa.

Viro, Latvia, Liettua ja Puola ehdottivat tiistaina Euroopan komissiolle, että Saksa ja Venäjä muuttaisivat suunnittelemansa maakaasuputken reittiä. Baltian maiden ja Puolan ehdottama reitti kulkisi maan päällä Baltian ja Puolan läpi. Liettuan talousministerin Vytas Navickaksen mukaan putken rakentaminen maan pinnalle saattaisi olla paitsi edullisempaa, myös turvallisempaa ympäristölle.

(STT).

FacebookTwitterGoogle+LinkedInVKWordPressBlogger PostLiveJournalTumblrTelegramWhatsAppSMSEmailGoogle GmailOutlook.comMail.RuPrintFriendly

Leave a Reply