EIT:n tuomio Trepashkinin jutussa

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) julisti torstaina tuomionsa Mihail Trepashkinin nostamassa kanteessa Venäjän valtiota vastaan. Tuomioistuin toteaa että Trepashkinin oikeuksia on loukattu ala-arvoisten vankilaolojen takia, ja hänelle määrättiin maksettavaksi 3000 euroa. Trepashkinilla on vireillä tuomioistuimessa toinenkin kantelu, joka koskee hänen vangitsemisensa laittomuutta.

Everstiluutnantti Mihail Trepashkin on turvallisuuspalvelun FSB:n entinen agentti, joka on tuomittu neljäksi vuodeksi vankeuteen valtion salaisuuksien levittämisestä ja ammusten hallussapidosta. Monet kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt ovat pitäneet Trepashkinin tuomiota poliittisena. Trepashkin kärsii tällä hetkellä rangaistustaan vankilassa Nizhny Tagilissa. Hän on sairaana eikä ole mielestään saanut vankilassa asianmukaista terveydenhoitoa.

Trepashkinin vangitseminen liittyy hänen työhönsä asianajajana. Trepahkinin ja hänen edustamien lähiomaisten mukaan FSB on vastuussa Moskovassa ja Volgodonskissa sattuneisiin kerrostalojen räjäytyksiin 1999. Niissä kuoli yhteensä 300 ihmistä.

Viranomaiset syyttivät kerrostaloiskuista tshetsheenikapinallisia. Syytökset muokkasivat Venäjän poliittista ilmapiiriä ja helpottivat toisen Tshetshenian sodan aloittamista. Kansa vaati tuolloin Kaukasuksen kansojen rankaisemista ja kannusti silloista pääministeriä Vladimir Putinia aloittamaan sodan. Veriset taistelut nostivat Putinin lopulta presidentiksi.

Epäilyt FSB:n osallisuudesta kerrostalojen räjähdyksiin heräsivät kun miliisi onnistui estämään kerrostalon räjäytysyrityksen Rjazanissa. Ainakin kaiken haluttiin näyttävän siltä. Myöhemmin tapahtumiin tuli yllättävä käänne. FSB:n tiedottaja kertoi televisiossa, että Rjazanin räjähteissä olikin kyse FSB:n asettamasta valepommista, jolla testattiin paikallisten viranomaisten valmiutta torjua terrorismia. Useat paikalla olleet todistajat pitävät selitystä epäuskottavana. Suomessakin tunnettu elokuvanohjaaja Andrei Nekrasov on tehnyt tapahtumista dokumenttielokuvan, joka on näytetty myös Suomen televisiossa.

Vuonna 2002 FSB:stä asianajajaksi siirtynyt Trepashkin liittyi neljän venäläisen kansanedustajan perustaman Terrori 99 – komitean lakimieheksi. Komitean jäsenillä on ollut tylyjä kohtaloita. Ensimmäisenä tulilinjalle komitean jäsenistä joutui liberaali kansanedustaja Sergei Jushenkov, joka ammuttiin kotiovensa edustalla huhtikuussa vuonna 2003. Murhaaja jätti aseen ruumiin vierelle kuten kostomurhissa on tapana. Kesällä terrorikomitea menetti toisen jäsenensä, tutkivasta journalismistaan tunnetun Novaja Gazeta -lehden varapäätoimittajan ja kansanedustajan Juri Shtshekotshihinin, joka todennäköisesti myrkytettiin. Oireet olivat samankaltaisia kuin Litvinenkolla ennen kuolemaansa, mutta kuolinsyytä ei tutkittu tarkemmin.

Toinen tunnettu komiteaan kuuluva journalisti, Russki Kurjerin päätoimittaja Otto Latsis, pahoinpideltiin tajuttomaksi 10. marraskuuta kotitalonsa hississä. Miliisi piti tapausta tavallisena ryöstönä. Hakkaajalle ei kuitenkaan kelvannut päätoimittajan lompakko, vaan tärkeitä yhteystietoja sisältänyt puhelinmuistio.

Seuraavaksi pidätettiin Mihail Trepashkin liikenneratsiassa Moskovassa lokakuun lopussa 2003. Pidätyksen syynä oli laittoman aseen hallussapito. Trepashkin syytti miliisin piilottaneen aseen hänen autoonsa, ja Moskovan valitusoikeus hylkäsikin tämän syytekohdan myöhemmin. Toukokuussa 2005 Moskovan sotilaspiirin sotilasoikeus tuomitsi Trepashkinin neljäksi vuodeksi vankeuteen. Tuomio tuli laittomien ammusten hallussapidosta ja valtion salaisuuksien levittämisestä. Lontoossa murhattu entinen FSB-upseeri Alexander Litvinenko osallistui Trepashkinin puolustukseen. Ollessaan FSB:ssä Litvinenkolle annettiin aikoinaan tehtäväksi “katkaista Trepashkinin niska”.

Ihmisoikeusjärjestöt, näiden Joukossa Amnesty International ja kansainvälinen Helsinki-liitto, ovat pitäneet Trepashkinin tuomiota puhtaana kostona.

Mikael Storsjö

 

Mikael Trepashkin

  • syntynyt 7.4.1957
  • FSB:n upseeri 1984 – 1997 (everstiluutnantti), asianajaja
  • toimi FSB:ssä turvallisuuspoliisin nykyisen johtajan Nikolai Patrushevin alaisuudessa, työtehtävinä tutkia FSB:n sisäistä korruptiota. Palkittiin mitalilla estäessään FSB-upseereita myymästä lentokonelastillinen aseita tshetsheenitaistelijoille
  • liittyi Sergei Kovalevin pyynnöstä kerrostaloräjäytyksiä tutkivaan komiteaan v. 2002
  • edusti räjäytysten omaisia tuomioistuimessa. Syksyllä 2003 kertoi julkisuudessa löytäneensä FSB:n dokumentteja jotka todisteita FSB:n osallisuudesta, ja tuovansa todisteet oikeudenkäyntiin
  • viikko ennen oikeudenkäyntiä lokakuussa 2003 Trepashkin pidätettiin. Aseen hallussapidosta annettu tuomio kumottiin valitustuomioistuimessa, mutta Trepashkin tuomittiin neljäksi vuodeksi salaisten asiakirjojen luovuttamisesta ulkopuolisille.
  • Trepashkin on edelleen vankilassa, Nizhny Tagilissa Sverdlovskin alueella. Vankilassaoloaikana hän on sairastanut astmaa ja sydäntauteja. Häneltä on vankilassa ollessaan evätty asianmukainen sairaanhoito.

 

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin

Euroopan neuvosto perustettiin vuonna 1949 tarkoituksena edistää jäsenmaidensa yhtenäisyyttä ja suojella ihmisoikeuksia. Jo seuraavana vuonna solmittiin Euroopan ihmisoikeussopimus (EIS). Tänään Euroopan neuvostolla on 47 jäsenmaata.

Vuonna 1954 perustettiin ihmisoikeussopimuksen valvontaa varten Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, jonka päämaja on Strasbourgissa Ranskassa. Tuomioistuimessa yksityishenkilöt saavat tehdä sopimusvaltiosta valituksen väitetystä ihmisoikeuksien loukkauksesta.

Tuomioistuimen toiminta uudistettiin vuonna 1998. EIT:ssa on 47 tuomaria, kuten on myös jäsenmaita. Euroopan neuvosto valitsee tuomarit. Tuomarit eivät edusta mitään jäsenvaltioita, vaan toimivat riippumattomina. Vuoden 2007 alusta tuomarina aloitti valtionsyyttäjä, oikeustieteen tohtori Päivi Hirvelä.

EIT:ssa osapuolina ovat aina valtio ja yksityinen valittaja, eikä toista yksityistä vastaan voi nostaa kannetta. Pääsääntöisesti tutkittavaksi ottamisen edellytyksenä on, että kotimaiset valitustiet ja oikeusturvakeinot on käytetty. Suurin osa EIT:n tuomioista koskee oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Suomi on saanut langettavia päätöksiä EIT:ssä jo 20 kertaa. Suurin osa tuomioista on koskenut oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, jossa Suomen oikeusprosessin hitautta on katsottu loukkaavan ihmisoikeuksia.

 

Linkkejä:

.

FacebookTwitterGoogle+LinkedInVKWordPressBlogger PostLiveJournalTumblrTelegramWhatsAppSMSEmailGoogle GmailOutlook.comMail.RuPrintFriendly

Leave a Reply