Kansalaistoiminta nostaa päätään

Venäläinen toisinajattelija ei usko Kremlin kaikkivoipaisuuteen

Länsimaissa Venäjän nykyjohdon asemaa pidetään yleisesti ottaen vakaana. Suomessa maanpaossa elävä venäläinen toimittaja Oksana Tshelysheva näkee tilanteen monimutkaisempana. Hänen mielestään finanssikriisin myötä tavalliset venäläiset ovat ryhtyneet kysymään, voiko sosiaalista hyvinvointia saavuttaa ilman demokratiaa?

Ulkomaisille tarkkailijoille Venäjä näyttäytyy helposti valtapoliittisena monoliittina. Vallassa voi olla tsaari, politbyroo tai pääministeri, mutta vallankäytön muodot ja tavat ovat aina samanlaisia: keskushallintoa, valtiokeskeisyyttä, ulkoisen uhan korostamista.

Tshelysheva pitää tällaista Venäjän tulkitsemista kansanluonteen tai jonkun mallin kautta liiallisena yksinkertaistamisena. Hän ei usko sen paremmin perinteiden tai niiden puuttumisen kuin kansanluonteenkaan määräävän, että Venäjän olisi oltava keskushallintoinen puolidemokratia.

Venäläistoimittaja ei myöskään hyväksy argumenttia, että oli Putinin hallinto kuinka autoritaarista tahansa, se edustaa kuitenkin vakautta verrattuna sitä edeltäneeseen vapaaseen, mutta kaoottiseen Boris Jeltsinin valtakauteen.

Monet uskovat, että toisinajattelijat ovat periaatetasolla oikeassa, mutta demokratia- ja sananvapauspuheineen he edustavat vain mitättömän pientä Venäjän älymystön eliittiä.

Tshelysheva ei tätä näkemystä sulata: “Tilanne on juuri päinvastoin. Ei älymystö Venäjällä Kremliä kritisoi, vaan tavalliset ihmiset.”

Hän korostaa, että moni poliittinen protesti lähtee nimenomaan ruohonjuuritason kansalaisaktivismista. Uutena ilmiönä hän mainitsee alunperin puhtaasti sosiaalipoliittisia etuuksia ajavien kansanliikkeiden politisoitumisen.

http://www.nykypaiva.fi/default.asp?sc=3916

FacebookTwitterGoogle+LinkedInVKWordPressBlogger PostLiveJournalTumblrTelegramWhatsAppSMSEmailGoogle GmailOutlook.comMail.RuPrintFriendly
One Comment

Leave a Reply