Lex sanguinis

Venäjä on yrittänyt houkutella koko Viron itsenäisyyden ajan vironvenäläisiä muuttamaan Venäjälle. Nyt Venäjän ulkoministeriössä on kehitelty uusi keino sitoa lähinaapureissa asuvat, venäjää puhuvat tiukemmin äiti-Venäjään, kertoo YLE Uutiset.

Viron ja Latvian venäjänkieliset kansalaiset voivat tulevaisuudessa matkustaa Venäjälle ilman viisumia, jos Venäjän ulkoministeriön suunnitelma toteutuu. Heille avautuisi itänaapurissa myös oikeus lääkäripalveluihin ja opiskeluun.

Venäjän hanke herättää hämmennystä muun muassa Virossa, koska toteutuessaan uudistus asettaisi kansalaiset eriarvoiseen asemaan taustansa perusteella. Vastaavaa viisumikäytäntöä ei YLEn mukaan ole käytössä missään muualla.

Vuonna 1990 Suomen presidentti Mauno Koivisto antoi lausunnon, jonka mukaan inkeriläisiä tulisi kohdella paluumuuttajina, eli heidät rinnastettaisiin esimerkiksi Ruotsista takaisin muuttaviin suomalaisiin.

Paluumuuttoon oikeuttaneen inkeriläisyyden määritelmät perustuivat aluksi isovanhempien kansallisuuteen. Myöhemmin paluumuutossa otettiin käyttöön jonotusjärjestelmä, missä alettiin edellyttää sitä, että asianomaisilla olisi suomen kielen taitoa.

Saksassa on nykyisin paluumuuttolaki, jonka nojalla Volgan saksalaiset saavat suoraan Saksan kansalaisuuden. Heillä on siis sama asema kuin Suomessa on inkerinsuomalaisilla. Tämä on johtanut muuttoaaltoon Saksaan. Volgan saksalaisia on Venäjällä paljon jonossa odottamassa pääsyä Saksaan.

Ius sanguinissa oikeus kansalaisuuteen perustuu veren kautta, monissa periaatetta noudattavassa maassa on paluumuuttolaki eli Lex sanguinis, joka mahdollistaa kansalaisuuden saannin monenkin polven siirtolaisille.

Saksassa on paluumuuttolaki Volgan saksalaisille, Israelissa kaikille juutalaisille ja Suomessa inkerinsuomalaisille. Paluumuuttolaki on myös mm. Unkarissa, Armeniassa, Venäjällä ja Japanissa.

http://www.yle.fi/uutiset/ulkomaat/oikea/id95972.html

FacebookTwitterGoogle+LinkedInVKWordPressBlogger PostLiveJournalTumblrTelegramWhatsAppSMSEmailGoogle GmailOutlook.comMail.RuPrintFriendly
One Comment
  1. Toisaalta Venäjän säädös saattaa vaikuttaa niin että yhä useampi Baltian maiden venäläiseen vähemmistön kuuluvaa hakee Viron, Latvian tai Liettuan kansalaisuutta. Hankalaksi miellettyjen kansalaisuusvaatimusten(mm. viron, latvian tai liettuan kohtuullinen taito tms.)lisäksi on baltianvenäläisten kansalaisuushakemuksia ollut usein jarruttamassa tieto siitä, että Baltian maiden kansalaisina he joutuisivat mm. hakemaan viisumia joka kerta matkustaessaan sukuloimaan Venäjälle. Nuorten miesten kansalaisuusvaatimuksia on lisäksi saattanut viivästyttää toive välttyä Baltian maiden armeijalta, jonne ei enää 27 – ikävuoden jälkeen tarvitse Baltian maissa mennä.

Leave a Reply