“Markelovshtshina”

Marinmaan entisen kansallisen johtajan Vladimir Kozlovin (Laid Shemjer) alaikäistä tytärtä Irgaa vastaan on käynnistetty kampanja tasavallan mediassa. Tytärtä syytetään raskaana olevan naisen pahoinpitelystä. Vladimir Kozlovin mukaan syytökset ovat täysin perättömiä.

Vuonna 2005 Vladimir Kozlov pahoinpideltiin keskellä päivää Marinmaan pääkaupungin Joshkar-Olan keskustassa. Hyökkääjät löivät häntä takaa rautatangoilla useita kertoja päähän. Kozlovin vammat olivat hengenvaarallisia. Tapauksesta kirjoitti myös Helsingin Sanomat.

Viime vuonna tuntemattomien hyökkäyksen kohteeksi joutui Kozlovin vaimo Galina Kozlova. Hänet pahoinpideltiin myös Joshkar-Olan keskustassa. Galina kärsii saamistaan vammoista edelleen. Kumpaakaan rikosta ei ole tähän päivään mennessä selvitetty.

Vuonna 2005 marien perinneuskon pappia Vitali Tanakovia vastaan nostettiin syyte kiihotuksesta kansanryhmää vastaan marinkielisessä pamfletissa “Pappi puhuu”. Jutun ollessa tutkinnassa Tanakovin poikaa Dmitriä syytettiin osallisuudesta joukkoraiskaukseen. Sekä isä että poika tuomittiin.

Vladimir Kozlov menetti paikkansa marien kansalliskokouksen Marin Kongressin (Mer Kangash) puheenjohtajana tasavallan johdon puskettua järjestön johtoon Yhtenäisen Venäjän ehdokkaan Larisa Jakovlevan. Tasavallan johto saavutti näin pitkäaikaisen tavoitteensa alistaa Marin Kongressi tahtoonsa.

Kozlovin tytärtä vastaan käynnistetty kampanja on osa systemaattista ajojahtia, jonka tavoitteena näyttää olevan Kozlovin vaientaminen tai ajaminen maanpakoon. Marinmaan sisäinen oppositio on pyritty hiljentämään –väkivaltaisinkin keinoin– siitä lähtien, kun tasavallan presidentiksi valittiin Leonid Markelov.

Kerkko Paananen

FacebookTwitterGoogle+LinkedInVKWordPressBlogger PostLiveJournalTumblrTelegramWhatsAppSMSEmailGoogle GmailOutlook.comMail.RuPrintFriendly
One Comment
  1. Tapaus Shemjer
    Janne Saarikivi, 28.02.2005
    http://www.kepa.fi/uutiset/4060/

    Venäjä on maa, jossa on usein hyvät lait, mutta vallalla laittomuus. Venäjän suomalais-ugrilaisille kielille on myönnetty virallinen asema ja lait mahdollistavat niiden käyttämisen koulutuksessa ja viranomaistyössä. Silti niiltä puuttuvat todellisuudessa vähemmistöjen perusoikeudet niin koulutuksen kuin hallinnonkin suhteen.

    Koska Venäjällä vähemmistöjen mahdollisuudet puolustaa itseään poliittisesti ovat rajalliset, on vastuu suomalais-ugrilaisten kansojen säilymisestä pitkälti Venäjän ulkopuolella. Suomenkin viranomaisten on tehtävä työtä sen eteen, että Venäjän vähemmistökansoilla olisi vähintäänkin samanlaiset oikeudet kuin venäläisillä on Suomessa.

    Kulttuurin tukemisen lisäksi voisi joskus vähän politikoidakin. EU:n kolme suomalais-ugrilaista jäsenmaata, Suomi, Viro ja Unkari, ovat valitettavasti jättäneet [mahdollisuuden vähemmistöjen asemaa koskevaan poliittiseen dialogiin] toistaiseksi käyttämättä.

    [Venäjän vähemmistökansat] ansaitsevat maan, joka täyttää Euroopan neuvoston vähemmistökielten asemaa koskevan sopimuksen ja YK:n alaisen kansainvälisen työjärjestön alkuperäiskansasopimuksen vaatimukset. Ja he ansaitsevat maan, jossa vaalit ja median vapaus täyttävät Euroopan neuvoston ja Etykin suositukset.

    Venäjä on kansainvälisesti sitoutuneet moneen hyvään asiaan, mutta luistaa sopimusten ja julistusten noudattamisen vastuusta. Voisivatko suomalaiset poliitikot muistaa tämän, kun he seuraavan kerran tapaavat Venäjän valtiojohtoa? Kysymys on kansojen ja kielten tulevaisuudesta ja miljoonien ihmisten oikeuksista.

Leave a Reply