Moskovan kaavailut tulvivat yli Volgalla

Volgan mutkaKeskisellä Volgalla kuohuu muukin kuin joenpinta. Moskovan suunnitelma rakentaa uusi sähkövoimala Tšuvassian pääkaupunkiin Tšeboksaryyn, joka nostaisi Volgan vedenpintaa 68 metriin, on raivostuttanut alueen ympäristöjärjestöt, kansalaispiirit ja ortodoksisen kirkon, kirjoittaa Ville Ropponen.

Volgan vedenpinta nousee jo: se on Tšeboksaryn sähkövoimalan takia nostettu jo 63 metriin. Suunnitteilla oleva viiden metrin lisäys ei ehkä tunnu paljolta, mutta alavalla seudulla se tarkoittaisi 165 000 hehtaarin maa-alan jäämistä veden alle Marinmaalla, Tšuvassiassa ja Nižni Novgorodin läänissä. Ympäristönsuojelijat varoittavat, että vedenpinnan nostaminen johtaisi sosiaaliseen, ekologiseen ja taloudelliseen katastrofiin. Tuhansien ihmisten siirtäminen veden tieltä tuhoaisi kulttuuriarvoja.

Jopa aluejohtajat, kuten Nižni Novgorodin läänin kuvernööri Valeri Šantsev ja Marinmaan presidentti Leonid Markelov, ovat suhtautuneet hankkeeseen varauksellisesti. Toistaiseksi Moskova ei ole osoittanut perääntymishaluja: hanke aiotaan jyrätä läpi vastustuksesta huolimatta. Suunnitelmaa kannattavat Venäjän liikenneministeriö ja energiaministeriö haluavat lisää sähköntuotantoa.

Tšeboksaryn sähkövoimala ja patoallas aloittivat toimintansa vuonna 1980. “Tämän takia 30 prosenttia Vuori-Marin alueesta on jo jäänyt veden alle. 8 000 vuorimarilaista karkotettiin veden tieltä. Pienen kansan kohdalla se on iso asia”, sanoo Suomessa asuva marilainen kirjailija ja aktivisti Valeri Alikov.

Alikovin mukaan 1980 luvattiin rakentaa siirretyille uudet asunnot, kehittää infrastruktuuria ja rakentaa Volgan rannalle tulvamuureja ja pumppuja. Mitään tästä ei tehty. Tulvamuureja ei ole, joten Volgan rannat murtuvat joka vuosi kevättulvissa ja joki levenee vuosittain 5-8 metriä. Volgan vesi on paikoin myös hyvin saastunutta. Esimerkiksi raskametallipitoisuudet ovat korkeita.

“Keski-Volgalla yhteensä 14 alueen kaupungit ja tehtaat laskevat likavetensä Volgaan ja pääosin puhdistamattomina”, Alikov vakuuttaa. Voimalan laajentamista ja vedenpinnan nostamista suunniteltiin jo 1990-luvulla. Tuolloin Vuori-Marissa kerättiin 6 000 allekirjoitusta hanketta vastustavaan adressiin. Nyt sen sijaan kukaan ei uskalla tehdä mitään, sillä poliittinen painostus on Marinmaalla kovaa, Alikov sanoo.

Kesäkuun lopulla Marinmaan presidentti Leonid Markelov esiintyi kuitenkin yllättäen Tšeboksaryn voimalanlaajennusta vastaan. Markelov nimitti hanketta “haitalliseksi, vaaralliseksi ja epärealistiseksi” ja sanoi, ettei Marinmaa hyödy hankkeesta mitenkään. Kuka maksaa sen, että veden alle jää 55 000 hehtaaria metsää ja joudutaan rakentamaan 3 000 taloa alueelta siirrettäville ihmisille, Markelov kyseli.

“Markelov hakee nyt kannatusta Marinmaalla myötäilemällä väestön mielialoja, sillä on huhuttu, että Medvedev suunnittelisi epäsuositun presidentin erottamista”, Alikov arvelee. Alikovin mukaan Marinmaalla on parin viime vuoden aikana tuotu marin kieltä ja kulttuuria aiempaa enemmän esille. On järjestetty marilaisia musiikkiesityksiä ja tasavallassa toimii nyt kaksi marinkielistä radiokanavaa. Parannukset ovat kosmeettisia, Alikov toteaa.

Markelovin politiikkaa kritisoivien marilaisjärjestöjen rinnalle on perustettu kilpailevia järjestöjä, joita keskusvalta kontrolloi. Myös pisimpään vastahangassa pysytellyt marilaisjärjestö, vuonna 1917 perustettu Mari Ušem on alkanut tehdä yhteistyötä hallinnon kanssa. “Ei ole muuta mahdollisuutta, jos haluaa ylipäänsä toimia. Myös keskusvallan kontrolloimat järjestöt järjestävät jonkinlaisia marin kulttuuria koskevia tapahtumia”, Alikov selittää.

http://fifi.voima.fi/artikkeli/Moskovan-kaavailut-tulvivat-yli-Volgalla/2946

FacebookTwitterGoogle+LinkedInVKWordPressBlogger PostLiveJournalTumblrTelegramWhatsAppSMSEmailGoogle GmailOutlook.comMail.RuPrintFriendly
One Comment

Leave a Reply