Pelkoa ja inhoa Marin tasavallassa

Marilaisten asema tasavallassaan alkoi huonontua vuosituhannen alussa, kun sen johtoon valittiin zhirinovskilainen Leonid Markelov. Markelov on valtakautensa alusta lähtien pyrkinyt heikentämään marin kielen ja kulttuurin asemaa ja rajoittamaan marilaisten sananvapautta.

Lisäksi hän on jatkuvasti katsonut läpi sormien mariaktivistien pahoinpitelemistä, vangitsemista ja pahimmillaan tappamista. Myös aktivistien liikkumista on rajoitettu.

Heti alkuun hän siivosi virkamieskuntansa marilaisista. Niitä marilaisia, jotka julkisesti esittivät vastalauseita, Markelov nimitteli paikallisten lehtien palstoilla fasisteiksi.

Suomalaisille Markelov tuli tutuksi vuonna 2002, jolloin hän uhkasi haastaa Helsingin Sanomat oikeuteen lehden kirjoitettua marilaisten syrjinnästä muun muassa virkanimityksissä.

Myöhemmin samana vuonna Markelov järjesti suuret juhlat Marin tasavallan Venäjään liittämisen kunniaksi. Juhlat herättivät marilaisissa suuttumusta, sillä pitkissä liittämissodissa kuoli puolet marilaisista. Kuolleiden muistoksi ei pidetty edes hiljaista hetkeä.

Julkisuus pelästytti Markelovin

Marilaisten ahdinko alkoi saada julkisuutta maailmalla, kun muun muassa Euroopan parlamentti ja monet ihmisoikeusjärjestöt arvostelivat Markelovin hallintoa marien kansallisesta sorrosta. Markelov ilmeisesti pelästyi huomiota ja höllensi hieman rautanyrkkinsä otetta marilaisista. Esimerkiksi fasisti-nimittely loppui pian. Syrjintä virkanimityksissä ja sananvapauden rajoitukset jatkuivat kuitenkin entisellään.

Vuonna 2004 Markelov valittiin uudelle presidenttikaudelle Kremlin ja Vladimir Putinin tukemana. Marien mukaan vaalien tulosta vääristeltiin.

Alkuvuodesta 2005 joukko Suomen, Viron ja neljän muun maan vaikuttajia vetosi Venäjän viranomaisiin, jotta nämä lopettaisivat Marin demokraattiseen oppositioon kohdistuvat hyökkäykset. Samana vuonna marien kansallisuusliikkeen johtomies Vladimir Kozlov piestiin henkihieveriin.

Puoli vuotta myöhemmin marilaisjärjestö vetosi presidentti Tarja Haloseen, jotta tämä puhuisi Marimaan tilanteesta Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa. Halonen otti asian puheeksi, minkä jälkeen Putin kutsui hänet tutustumaan ugrilaisten kansojen alueeseen.

Kutsun oletettiin tarkoittavan marin tasavaltaa, mutta Putin kutsuikin Halosen Mordvaan.

STT-JUSSI LANKINEN
(STT) Helsinki, 14.7.2007.

FacebookTwitterGoogle+LinkedInVKWordPressBlogger PostLiveJournalTumblrTelegramWhatsAppSMSEmailGoogle GmailOutlook.comMail.RuPrintFriendly