Sukulaiskansojen asema Venäjällä riippuu aluejohtajista

Mordva Venäjän kannalta hyvä näyteikkuna ulkomaalaisille

STT Helsinki, 14.7.2007

Suomalais-ugrilaisten kansojen asema riippuu paljolti alueiden johtajista, arvioi Venäjää tutkinut Arto Luukkanen Helsingin yliopiston Renvall-instituutista.

– Kyse ei ole mistään keskushallinnon salaliitosta vähemmistökansoja vastaan, vaan alueiden johtajista. Johtajilla on valta ja keinot estää vähemmistöjen syrjiminen, jos vain haluavat, Luukkanen sanoo STT:lle.

Luukkasen mukaan Venäjällä vähemmistökansoihin suhtautumisessa on kolme linjaa. Virallisen linjan mukaan Venäjä on monikansallinen valtio. Käytännöllisen linjan mukaan vähemmistökansat ovat rikkaus, ja niiden kanssa eletään rinnakkain. Kolmas linja on ideologinen linja, joka painottaa suurvenäläisyyttä.

Vaikka suuri enemmistö on edelleen käytännöllisen linjan kannattajia, ideologinen linja on lisännyt suosiotaan viime vuosina. Tämä on näkynyt muun muassa kiihkoisänmaallisten puolueiden suosion kasvussa.

Sukukansat odottavatkin pelonsekaisella jännityksellä Venäjän ensi vuoden presidentinvaaleja. Luukkasen mukaan valinnasta on kiinni paljon, mutta vaikutusten suuntaa on vielä mahdotonta arvioida.

Mariaktivisteja tuskin Halosen puheille

Presidentti Tarja Halonen tapaa venäläisen kollegansa Vladimir Putinin ensi torstaina Saranskissa Mordvan tasavallassa. Luukkanen ei usko, että Halonen pääsee tutustumaan sukulaiskansojen ongelmiin kovin syvällisesti.

Mordva on vähemmistöjen aseman osalta hyvä näyteikkuna, jossa mordvalaisten ja valtaväestön rinnakkaiselo sujuu. Tästä on kiittäminen Mordvan johtajaa, jo Boris Jeltsinin presidenttikaudella valittua maltillista Nikolai Merkushinia.

Tämän vuoksi ei liene sattumaa, että Putin valitsi juuri Saranskin paikaksi, jossa esitellä suomalais-ugrilaisten kansojen asemaa Haloselle. Luukkasen mukaan asiat ovat huomattavasti huonommin esimerkiksi Marin tasavallassa.

Hän uskoo, että mariaktivistit yrittävät tulla myös Saranskin festivaaleille. Hän pitää kuitenkin epätodennäköisenä, että Venäjän viranomaiset päästäisivät näitä Halosen puheille.

– Haloselle esitetään kansantansseja, ja hän joutuu kulkemaan kuplassa.

Presidentin vierailu tuo hengitystilaa

Vaikka Halonen tuskin pääsee sukulaiskansojen ongelmien ytimeen, Luukkanen pitää vierailua Mordvaan hyvänä asiana.

– Mordvalaiset saavat lisää hengitystilaa, kun he saavat ulkopuolisilta tunnustusta ja hyväksyntää onnistuneesta rinnakkaiselosta.

Luukkanen ei usko, että Halonen ryhtyy nostamaan meteliä vähemmistökansojen tilasta. Luukkasen mielestä tämä on hyvä asia – myös vähemmistökansojen kannalta.

– Halosella ei ole vaihtoehtoja. Jos hän ryhtyisi protestoimaan sukulaiskansojen tilaa, kaikki ovet sulkeutuisivat.

Pahimmillaan Halonen voitaisiin myös leimata suursuomalaiseksi, kuten on käynyt osalle suomalaisista sukulaiskansa-aktiiveista. Esimerkiksi Putinin läheinen avustaja Vladislav Surkov laukoi kaksi vuotta sitten, että sukulaiskansojen tukemisen takana on Suomen ja Viron halu päästä käsiksi alueen luonnonvaroihin.

STT-JUSSI LANKINEN
(STT).

FacebookTwitterGoogle+LinkedInVKWordPressBlogger PostLiveJournalTumblrTelegramWhatsAppSMSEmailGoogle GmailOutlook.comMail.RuPrintFriendly
2 Comments
  1. Mordovian presidentin nimi kirjoitetaan muuten “Merkushkin”. Mies on syntyjään mokshalainen eli edustaa toista Mordvan vähemmistökansoista(ersäläiset on toinen). Myös Merkushkin osaa muiluttaa kriitikot ulos. Mm. viime kesänä venäläisistä tiedostusvälienistä sai lukea painostustoimista mordvalaisaktivisteja kohtaan. Suomessa viime syksynä vieraillut mordvalaisaktivisti Musaljov puhui hänkin tästä.

    Mordovian tasavallan ns. stabiili tila vähemmistöjen välillä on osin kulissia. Pinnan alla venäläistäminen on viime vuosina kihtynyt. Viime aikoina mm. historiankirjoja on vaihdettu Mordovian kouluissa, uusissa kirjoissa esitetään Mordvan liittyneen Venäjään “rauhanomaisesti jo 1000 vuotta sitten”, mikä on selvää historian vääristelyä. Useita kouluja, joissa mordvan kieliä on opetettu on viime vuosina suljettu Mordovian tasavallassa, virallisesti taloussyistä, ilman että Merkushkin olisi korvaansa lotkauttanut.
    Tietenkin Mordvan tilanne on paljon rauhallisempi kuin esim. Marin. Näkyviä ristiriitoja tai kansallisuuksien välistä skismaa ei ole. Mordvalaiset ovat olleet maltillisia, ehkä liikaakin, ja hyväksyneet assimilaation, vaikka heillä Venäjän suomalais-ugrilaisista kansoista väkirikkaimpana(n. 1 miljoona) olisi tavallaan mahdollisuus johtaa kamppailua kulttuuris-kielellisten oikeuksien puolesta. Mordvalaisten ongelma on se, että he asuvat hyvin hajallaan, vain 1/3 mordvalaisista elelee nimikkotasavallassa ja he ovat lisäksi hajonneet kahtia ersäläisiin ja mokshalaisiin, jotka usein käyttävät energiaa myös keskinäiseen kiistelyyn, kun järkevää olisi yhdistää voimat vähemmistökulttuurin ja – kielen vaalimiseen.

  2. Halosen vierailu Mordoviaan on silti tavallaan hyvä asia. Mordvalaiset saavat tunnustusta ja huomiota mediassa. Eikä ole mahdotonta, etteikö vierailu vaikuttaisi myös jotenkin positiivisesti tasavallan kansallisuuksien väliseen tilanteeseen – vähintään lyhyellä aikavälillä.

Leave a Reply