Tshetshenia hävisi maailman mediasta

Tshetshenia

Verkkouutiset / Kalle Sysikaski 4.7.2007 

Mielivaltaiset pidätykset ja teloitukset, ihmisten katoamiset ja kidutus ovat edelleen osa Venäjään kuuluvan Tshetshenian arkipäivää, vaikka kansainvälinen media on niistä pääosin vaiennut. Ne, jotka uskaltavat hakea oikeutta Venäjän oikeuslaitokselta tai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta, joutuvat Venäjän viranomaisten uhkailujen kohteiksi. Samoin käy usein heidän asianajajilleen.

Tshetshenian reilun miljoonan kokoisesta väestöstä lähes 200 000 ihmistä elää sisäisillä pakolaisleireillä, joissa olosuhteet ovat usein sietämättömät.

Muun muassa Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu Thomas Hammarberg on vaatinut tänä vuonna Venäjää lopettamaan laajamittaisen kidutuksen Tshetsheniassa. Jokainen hänen Tshetsheniassa tapaamansa vanki kertoi väärinkäytöksistä, joihin kuuluivat mm. hakkaaminen, sähköshokit ja näiden avulla saadut tunnustukset.

Pääkaupunki Groznyin elämään eivät enää kuulu jatkuvat sodan äänet, eikä kaupunki ole menneiden vuosien tapaan raunioiden tai venäläisten sotilaiden täyttämä haamukylä. Niin ikään raakuuksiin, terrori-iskuihin ja kidnappauksiin syyllistyneiden tshetsheenikapinallisten aseellinen toiminta näyttää heikentyneen.

Ihmiset varuillaan

Groznyista on tullut valtava rakennustyömaa, jossa taloudelliset aktiviteetit lisääntyvät. Näiden näkymien takana lähihistorian kaksi Tshetshenian sotaa ovat kuitenkin kaikkien mielissä ja ihmiset ovat varuillaan. Presidentti Ramzan Kadyrovin hallintoa pidetään Kremlin sätkynukkena, jonka tarjoamista tehtävistä monet kieltäytyvät.

Nimettömänä pysyvä paikallisen kansalaisjärjestön edustaja arvioi, että heti kun tshetsheenien annetaan edes rajoitetun vapaasti päättää asioistaan, Kadyrovin hallitus kaatuu. Edustajan mukaan Kadyrov pysyy vallassa vain Kremlin käynnistämän voimaan, väkivaltaan ja ihmisoikeusrikkomuksiin perustuvan politiikan avulla.

Amnesty International on esittänyt Venäjän hallitukselle suosituksia tshetsheenien ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi. Niissä vaaditaan siviilien suojelemista turvallisuusoperaatioiden aikana sekä perusteellisia ja puolueettomia tutkimuksia tapahtuneista ihmisoikeusloukkauksista.

Amnestyn mielestä kidutussyytöksiä ja seksuaalista väkivaltaa tutkimaan pitäisi nimetä molempien sukupuolien edustajista koostuva asiantuntijaryhmä. Järjestö uskoo, että tämä toimenpide rakentaisi luottamusta myös Tshetshenian hallinnon ja asukkaiden välille. Amnestyn vaatimuslistalla on niin ikään pidätettyjen nimien ja heihin kohdistuvien syytteiden julkistaminen, jotta rehelliset ja puolueettomat oikeusprosessit olisivat mahdollisia.

Tshetsheenien itsenäisyysliike pyrki irrottamaan maansa Venäjästä Neuvostoliiton hajottua vuonna 1991. Kuluvalla ja viime vuosikymmenellä käytyjen kahden sodan tuloksena Tshetshenian taloudellisesta toimeliaisuudesta tuhoutui 80 prosenttia. Työttömyysasteen arvellaan olevan yli 60 prosentin.

Merkittävää nousua Tshetshenian kansantuotteeseen tuo petrokemian teollisuuden elpyminen, joka onkin Venäjän hallinnolle suurin taloudellinen syy separatististen pyrkimysten torjumiseen.

Vuonna 2003 Kremlin tukema Akhmaid Kadyrov valittiin Tsetsenian presidentiksi 83 prosentin kannatuksella vaalissa, jonka ETYJ:n tarkkailijat raportoivat olleen täynnä väärinkäytöksiä.

Kadyrov salamurhattiin seuraavana vuonna ja siitä lähtien valtaa on pitänyt hänen poikansa Ramzan Kadyrov. Hänellä on Tshetsheniassa eniten sekä poliittista että taloudellista valtaa, sillä hän on Tshetshenian rikkain mies. Muun muassa amerikkalainen Human Rights Watch -järjestö on sanonut juuri Kadyrovin yksityisarmeijan olevan syyllinen viime vuosien useimpiin murhiin ja kidnappauksiin Tshetsheniassa.

KALLE SYSIKASKI, 4.7.2007
Verkkouutiset, www.verkkouutiset.fi.

FacebookTwitterGoogle+LinkedInVKWordPressBlogger PostLiveJournalTumblrTelegramWhatsAppSMSEmailGoogle GmailOutlook.comMail.RuPrintFriendly

Leave a Reply