Venäjä: “Korkein oikeus korvaa Strasbourgin”

Venäjän korkein oikeus valmistelee parhaillaan lakialoittetta, joka antaa kansalaisille mahdollisuuden kääntyä suoraan Korkeimman oikeuden puoleen. Korkeimman oikeuden uudessa roolissa kansalainen voisi valittaa oikeuteen myös tapauksissa jossa katsoo että Venäjän viranomaiset ovat rikkoneet Euroopan ihmisoikeusjulistusta. Veronika Milintshuk, joka on Venäjän edustaja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa kertoo lehtihaastattelussa että enää ei venäläisten tarvitse odottaa käsittelyä ihmisoikeustuomioistuimessa 2-3 vuotta, vaan venäläisten Eurooppaan lähettämät tapaukset tulevat vähenemään kolmannekseen nykyisestä.

Tätä nykyä Strasbourgiin tulee vuosittain noin 20.000 valitusta Venäjältä, eli peräti 22 % oikeusistuimeen jätetyistä kanteluista. Viime vuonna Venäjä hävisi yli 80 oikeustapausta. Tshetsheenien lähettämät valitukset muodostavat merkittävän osan venäläisten tekemistä kanteluista, ja heidän tapaukset ovat kuluneen vuoden aikana alkaneet ehtiä päätösvaiheeseen. Venäjä on poikkeuksetta tuomittu ihmisoikeusrikkomuksista tshetsheenien nostamissa kanteissa.

Ongelman taustalla on venäläisen oikeuskäytännön rappiotila. Poliisi ei tutki eikä tuomioistuin tuomitse mikäli vääryyden kohteena on tshetsheeni. Tällä tavoin on syntynyt rankaisemattomuuden ilmapiiri, jollaista muualla Euroopassa ei tunneta toisen maailmansodan jälkeen. Venäjällä tuomioistuimet eivät ole itsenäisiä toimijoita, vaan ne toteuttavat peittelemättömästi vallanpitäjien ohjeet. Jokaisen nykyaikaisen demokratian peruskivenä oleva Montesquieun vallan kolmijako-oppi ei ole lainkaan toteutunut Venäjällä.

Venäjän viranomaiset eivät ilmeisesti ymmärrä tätä oikeuden perusperiaatetta, joten Strasbourgin tuomioistuinta kritisoidaan useasti puolueellisuudesta. Maaliskuussa 2007 Venäjä vaihtoi edustajansa Strasbourgissa yllämainittuun Veronika Milinchukiin. Henkilövaihdoksen taustalla katsotaan olevan pyrkimys vaikuttaa tuomioistuimen toimintaan entistä päättäväisemmin. Tuomioistuimen käsittelylistalla ovat esim. Yukosin tapaus, Hodorkovskin vangitseminen ja Venäläis-tshetsheenialaisen ystävyysseuran kieltäminen. Tänään 17.7.2007 tuomioistuin päättää Mihail Trepashkinin tapauksesta.

Trepashkin vangittiin ja passitettiin vankilaan kun asianajajana oli aloittanut Moskovan asuintaloräjähdysten tutkimista. Kuten Andrei Nekrasov osoittaa elokuvassaan Epäusko (Disbelief), on painavaa syytä epäillä, että FSB toteutti räjähdykset ja murhat saadakseen kansalaismielipiteen muokattua supeaksi  käynnistettävässä Tshetshenia-sodassa. Veronika Milintshukin nimittämisen taustoista kirjoittaa 22.3.2007 mm. Kommersant.

Euroopan ihmistuomioistuin on vaikeuksissa yhä lisääntyvien venäläisten valitusten alla. Käsittelyn tehostamiseksi on tehty uudistusesitys. Tämä “Protocol 14” astuu voimaan kun kaikki Euroopan Neuvoston 47 maata on ratifioinut muutoksen. 46 maata on sen jo tehnyt – Venäjä ei lukuisista kansainvälisistä vetoomuksista huolimatta ole halunnut myötävaikuttaa tuomioistuimen tehostamiseen. “Justice delayed is Justice denied” kuten asiaan hyvin sopiva iskulause kertoo. Tapaus on selostettu seikkaperäisesti Finrosforumin sivuilla. Tätä taustaa vasten Venäjän viranomaisten nyt lehdissä esitetyt voivottelut Euroopan oikeusistuimen ongelmista ovat vähintäänkin kyynistä suhtautumista itse aiheuttamiinsa ongelmiin.

Sinällänsä jokainen Venäjän kansalaisille tarjottu uusi mahdollisuus oikeustoimiin valtiota vastaan on tervetullut. Vaikka tuomioistuin on epäitsenäinen ja uusi oikeustoimi luonteeltaan on lähinnä silmälumetta, joitakin tuomioita kantelijan hyväksi on pakko julistaa, muuten heiveröinen uskottavuus häviää tyystin. On kuitenkin turha toivoa että tuomioista päätetään tuomioistuimessa, päätökset tehdään muualla.

Mikäli Venäjän Korkeimmalle oikeudelle annetaan uudet toimivaltuudet, Strasbourgin oikeusistuin toki jatkaa toimintaansa. Tänään Venäjän kansalainen voi kääntyä kansainvälisen tuomioistuimen puoleen heti sen jälkeen kun hänen asiansa on käsitelty Venäjällä ensimmäisessä tuomioasteessa. Euroopan ihmistuomioistuin tavallaan kuitenkin edellyttää että kotimaiset oikeusasteet käydään läpi ennen kuin asia viedään Strasbourgiin. Venäjällä mm. perustuslakituomioistuimen puheenjohtaja Valery Zorkin on esittänyt että Strasbourgiin voisi viedä asioita vasta Venäjän korkeimman oikeuden käsittelyn jälkeen. Jos tällainen ajatus toteutuisi, silloin venäläisten oikeusturva huononee olennaisesti entisestään. Justice delayed is justice denied.

Mikael Storsjö.

FacebookTwitterGoogle+LinkedInVKWordPressBlogger PostLiveJournalTumblrTelegramWhatsAppSMSEmailGoogle GmailOutlook.comMail.RuPrintFriendly

Leave a Reply