“Venäjällä Tšetšenian sodan vastustajia pidetään ekstremisteinä”

Suomen Vihreiden kärkihahmo:

Venäjällä Tšetšenian sodan vastustajia pidetään ekstremisteinä”

Venäläis-tshetshenialaisen ystävyysseuran lakkauttaminen on konkreettisin osoitus siitä, että viime huhtikuussa voimaan astunut kansalaisjärjestölaki todellakin kohdistuu koko voimallaan järjestöihin, joiden toiminta on luonteeltaan “poliittista”, ja valitettavasti Kreml ymmärtää sanan “poliittinen” tarkoittavan kaikkea sellaista yhteiskunnallista toimintaa, jossa sen toimintaa arvostellaan tai kyseenalaistetaan, sanoi haastattelussa Caucasian Knotin toimittajalle vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Heidi Hautala, joka on liittynyt äskettäin lakkautetun Venäläis-tšetšenialaisen ystävyysseuran jäseneksi.

Suomalaisen kansanedustajan mukaan länsimaissa valtio jopa tukee kansalaisjärjestöjä, jotka arvostelevat sitä. Demokratia ymmärretään siten yhteiskunnallisena dialogina vallanpitäjien ja opposition sekä valtion ja kansalaisyhteiskunnan kesken. Lakkauttamispäätös on myös varoittava esimerkki siitä, kuinka Yhdysvaltain aloitteesta 11.9.2001 jälkeen käynnistettyä kansainvälistä terrorismin vastaista “sotaa” käytetään räikeästi hyväksi kansalaisvapauksien ja ihmisoikeuksien tukahduttamiseen, Hautala korostaa.

Ystävyysseuran nimekkäät tukijat eivät voi pitää oikeusvaltioperiaatteiden mukaisena sitä, että terrorismisodasta tuttua käsitettä “ekstremisti” sovelletaan henkilöön ja yhdistykseen, joka pyrkii saamaan aikaan rauhanomaisen, poliittisen ratkaisun edelleen ajankohtaiseen Tshetshenian konfliktiin, ja joka julkaisee vetoomuksia sellaisen ratkaisun puolesta. Olen itse ollut järjestämässä Suomen eduskunnan tiloissa vuoden 2005 alussa kansainvälistä konferenssia teemalla “rauhanomainen ratkaisu Tshetshenian konfliktiin”. Olisi absurdia, että minut tuomittaisiin Suomessa tällaisesta toiminnasta!, Hautala toteaa.

Pitkään europarlamentaarikkona toiminut Heidi Hautala pitää ilmiselvänä, että Moskovan tuomioistuimen lopullisesta päätöksestä on valitettava Strasbourgin ihmisoikeustuomioistuimeen. Hänen mielestään päätös on ristiriidassa Euroopan ihmisoikeussopimuksen sananvapaus- ym. pykälien kanssa ja osoittaa, että tuomioistuinlaitos ei Venäjällä ole toimeenpanovallasta riippumaton, eikä siten kykene takaamaan oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä.

Me, jotka tuemme ystävyysseuraa, haluamme vain muistuttaa Venäjän federaatiota kansainvälisistä sitoumuksista, joita ne ovat mm. Euroopan neuvostoon liittyessään tehneet. Valitettavasti duuma jätti joulun alla ratifioimatta Euroopan neuvoston sopimuksen, jolla oli tarkoitus vauhdittaa sen ihmisoikeustuomioistuimen pahasti ruuhkautunutta toimintaa. Oikeuden saanti edellyttää nimittäin kohtuullisia käsittelyaikoja. Juuri Venäjän kansalaiset hakevat kaikista EN:n jäsenmaista eniten oikeutta Strasbourgista. Se on osoitus vakavista ihmisoikeusongelmista ja maan oman oikeuslaitoksen kyvyttömyydestä jakaa oikeutta, Hautala sanoo.

Caucasian Knot – verkkosivun haastattelu (Memorial-säätiön julkaisu)

(31.1.2007)

.

FacebookTwitterGoogle+LinkedInVKWordPressBlogger PostLiveJournalTumblrTelegramWhatsAppSMSEmailGoogle GmailOutlook.comMail.RuPrintFriendly

Leave a Reply