Venäjän kielen asemasta

Kommenttipuheenvuoro / Mikael Storsjö

Venäjän_kieliVenäjän kielen asema maailmankielenä on kärsinyt pahasti Nevostoliiton romahduksesta. Venäjän Tieteiden Akatemian väestötieteilijät ovat laskeneet että Venäjää aktiivisesti tai passiivisesti puhuvien ihmisten määrä on vähentynyt 20 % kuluneen 15 vuoden aikana. Vuonna 1990 venäjää puhui 350 miljoonaa ihmistä, tänään enää 278 miljoonaa. Ennusteet kertovat että vuonna 2025 venäjää puhuisi enää vain 152 miljoonaa ihmistä.

Jos tämä skenaario toteutuu, silloin venäjän kielen asema maailmankielten joukossa tippuu neljännestä sijasta kymmenenteen sijaan, muun muassa arabian, hindun ja Portugalin kielen jälkeen. Yllä mainittu tutkimus on luettavissa venäjänkielisenä täältä ja englanninkielisenä referaattina täältä.

Tämä kehitys perustuu useaan tekijään. Neuvostoliiton romahduksen myötä Itä-Euroopan maat irtaantuivat Venäjän kulttuuripiiristä. Samoin on tapahtumassa Etelä-Kaukasian maissa, joissa paikalliset kielet ovat pitkälle jo syrjäyttäneet venäjän koulutuksessa, mediassa ja liike-elämässä. Venäjän oma väestökehitys on jo pitkään ollut laskeva, ja lisäksi yhä pienentyvän väestön keskuudessa ei-venäläisten osuus on kasvamassa päin. Muslimi-kansoilla kun on huomattavan suuri syntyvyys, ja lisäksi näiden keskuudessa viinan käyttö ei vie miehet ennenaikaiseen kuolemaan.

Ylläolevan lisäksi Venäjä on menettänyt asemaansa tieteen ja teknologian alalla. Oman maan tutkijat joutuvat nojautumaan englanninkieliseen tiedeaineistoon, samoin kuin ulkomaalaisten houkutus oppia venäjää osana tieteellistä tai teknillistä toimintaansa on romahtanut. Venäjällä on toki edelleenkin korkeatasoista yliopistokoulutusta Nevostoliiton hyvin järjestyneen koulutuksen jäljiltä, mutta suhteellinen taso on laskenut eikä valtio ole viime vuosina pitänyt satsauksiaan huippuyliopistoihin kovin suuressa arvossa.

Oma vaikutuksensa venäjän kielen heikentymiseen saattaa olla myös venäläisen nationalismin esiinmarssilla. Tämän myötä ovat ei-venäläisten kansanosien asema yleisesti heikentynyt ja ne ovat paljon joutuneet suoranaisen sorron kohteeksi. Pohjois-Kaukasiassa venäläisten osuus väestöstä on laskenut rajusti, ja siellä asuva nuoriso välttää tänään lähtemästä Venäjälle hankkimaan koulutusta, kuten tämä tarina kertoo tshetsheeneistä.

Tilanne on kehittynyt niin hälyttäväksi, että asiaan pyritään Venäjän valtion taholta puuttumaan. Ulkoministeriön alaisuudessa toimiva Roszarubezhtsentrin (Venäjän kansainvälisen tiede- ja kulttuuriyhteistyön Keskus) on saanut paljon lisäresursseja toimintaansa ulkomailla. Suomessa tätä instituutiota edustaa Helsingissä sijaitseva Venäjän tiede- ja kulttuurikeskus, joka äsken täytti 30 vuotta.

Lisäksi Putinin käskystä perustettiin kesäkuussa “Russian World Foundation”, jonka tarkoituksena on panostaa erityisesti kielen ja kulttuurin vahvistamiseksi sekä Venäjällä että ulkomailla. Sivuiltamme voit lukea uuden säätiön toimitusjohtajan englanninkielisen haastattelun täältä.

Nämä venäläiset instituutiot vastaavat pitkälti muiden maailmanlaajuisten tai alueellisten suurvaltioiden järjestöjä. Sellaisia ovat mm. British Council, Goethe Institute ja United States Information Agency (USIA), joilla kaikilla on toimintaa Suomessakin. Nähtäväksi jää, käyttääkö Venäjä omia instituutioitaan poliittiseen työhön maan “uuden identiteetin” kirkastamiseksi ulkomailla, noudattaen Neovostoliiton toimintamallia.

Venäjän kielen heikentyminen maailmanlaajuisesti ei toki tarkoita etteikö Suomessa kannattaisi panostaa venäjän kielen opetukseen ja opintoihin – pikemminkin päinvastoin! Venäjä on ja pysyy alueellisena suurvaltana rajan takana, ja suomalaisten varmasti kannattaisi tältä osin vahvistaa suhteellista etuaan (comparative advantage) kieliopintojen kautta. Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen (CIMO) julkaisu “Suuntana Venäjä” on luettavissa sivustollamme tämän linkin kautta: venaja-koulutus.pdf.

FacebookTwitterGoogle+LinkedInVKWordPressBlogger PostLiveJournalTumblrTelegramWhatsAppSMSEmailGoogle GmailOutlook.comMail.RuPrintFriendly

Leave a Reply