Venäjän pakolaistilanne Euroopan ongelmallisin

Tshetsheniasta paenneita lapsia Pankisin solassa GeorgiassaVenäjän pakolaistilanne on Euroopan suurin pakolaisongelma

Kesäkuussa 2008 Venäjän demokratiaa ja kansalaisyhteiskunnan tilaa käsittelevä vuosittainen FINROSFORUM 2008 -kansalaisfoorumi kokosi Suomenlinnaan joukon venäläisiä ja suomalaisia ihmisoikeusaktivisteja, toimittajia ja tutkijoita. Venäjän ja erityisesti Pohjois-Kaukasian pakolaistilanne oli yksi tapahtuman pääteemoja. Kaksi kuukautta myöhemmin, elokuussa 2008, Venäjän pakolaistilanne sai uuden käänteen Etelä-Ossetian konfliktin myötä.

Pakolaisten määrä Venäjällä kasvaa edelleen

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n tuoreiden tietojen mukaan (12.9.2008) Etelä-Ossetian aseellinen konflikti on saanut aikaan yhteensä 192 000 ihmisen lähtemään pois kodeistaan. Georgian ja Venäjän hallitusten mukaan yli 30 000 eteläossetialaista on paennut Pohjois-Ossetiaan. Etelä-Ossetian rajojen sisäpuolella 30 000 on joutunut jättämään kotinsa. Lisäksi alueella oli yli 200 000 pakolaista jo ennen elokuun konfliktia.

Venäjä Euroopan pakolaistilanteen ytimessä

Venäjän pakolaistilannetta pidetään kansainvälisesti Euroopan hälyttävimpänä. Kansalaisfoorumin osallistujat olivat yksimielisiä asiasta. Myös erilaiset kansainväliset järjestöt tukevat tätä näkemystä. Viimeisessä vuosittaisessa raportissaan maailman pakolaistilanteesta YK:n pakolaisjärjestö UNHCR katsoo Venäjän olevan sen Euroopan toiminnan pääkohteita.

Myös yhdysvaltalaisen pakolaisten oikeuksia ajavan US Committee for Refugees and Immigrants -järjestön vuosiraportissa listataan kymmenen aluetta, joissa pakolaisia kohdellaan kaikkein huonoimmin. Venäjä on mustalla listalla muun muassa Kiinan ja Sudanin rinnalla.

Tshetsheenipakolaiset Suomessa

Suomessa vuonna 2007 Venäjän kansalaiset olivat toiseksi suurin turvapaikkahakijaryhmä irakilaisten jälkeen. Kansalaisfoorumiin osallistuneen Pakolaisneuvonta ry:n lakimiehen Päivi Keskitalon mukaan tilastoissa ei eritellä Venäjän kansalaisia kansallisuuksittain, mutta suuri osa on etnisiä tshetsheenejä. Tällä hetkellä Suomi pääsääntöisesti myöntää turvapaikan tshetsheenihakijoille kansainvälisen suojelutarpeen perusteella.

Keskitalo korosti, että vaikka normaali turvapaikkamenettely sujuu ongelmitta, suurempia ongelmia aiheuttaa Dublinin asetus. Asetuksen mukaan yksi EU:n jäsenmaa käsittelee turvapaikkahakemuksen eikä uudelleenkäsittelyoikeutta ole. Tämä on erittäin ongelmallista sillä Euroopan Unionin alueella tshetsheenin mahdollisuudet saada turvapaikka vaihtelevat suuresti ja merkittäviä eroja vastaanottojärjestelmissä löytyy edelleen.

Esimerkiksi Puolassa tshetsheeneillä on oikeus oleskella maassa, mutta sosiaali- ja terveyspalveluissa on suuria puutteita, Keskitalo kertoi.

Keskitalon mukaan aikaisemmin Suomi noudatti tiukempaa linjaa tshetsheenipakolaisia kohtaan, mutta vuoden 2007 aikana oli havaittavissa merkkejä myönteisestä kehityksestä. Viime vuonna uusi maahanmuuttovirasto MIGRI teki enemmän myönteisiä turvapaikkapäätöksiä tshetsheenien kohdalla kuin koskaan aikaisemmin.

Keskustelun päätteeksi ryhmä tshetsheeninuoria esitteli projektinsa “Virtuaalinen Tshetshenia”. Projektin tarkoituksena on luoda internet-pohjainen kanava ulkomailla asuvien tshetsheenipakolaisten kanssakäymiseen ja sen myötä oman kulttuurinsa säilyttämiseen sekä tehdä tshetsheenejä tutuksi muualla maailmassa. Nettiohjelmaan rakennetussa virtuaalimaailmassa toimivat uutistoimistot, yliopistot, yritykset ja kansalaisjärjestöt. Todellisen Tshetshenian jälleenrakentaminen vie aikansa.

Ksenia Glebova
Pakolainen, 3/2008
http://issuu.com/pakolaisapu/docs/pakolainen_3_2008

FacebookTwitterGoogle+LinkedInVKWordPressBlogger PostLiveJournalTumblrTelegramWhatsAppSMSEmailGoogle GmailOutlook.comMail.RuPrintFriendly

Leave a Reply