Vielä kerran Venäjä

Maria Manner kirjoittaa ilmeisen varovaisin sanankääntein Uutispäivä Demarissa (16.06.2008) mm. SDP:n yhteistyöstä Oikeudenmukainen Venäjä -puolueen kanssa:

SDP:n johto tapasi huhtikuussa Moskovassa Oikeudenmukainen Venäjä -puolueen edustajia, joita saapui vastaavasti vieraaksi Hämenlinnaan puoluekokoukseen.

Kaksi vuotta sitten perustettu Oikeudenmukainen Venäjä on pyrkinyt aktiivisesti osaksi kansainvälistä sosiaalidemokraattista liikettä ja tavoittelee jäsenyyttä Sosialistisessa Internationalissa. […]

SDP:n yhteistyökumppania Oikeudenmukaista Venäjää on toisinaan moitittu Kremlin käsikassaraksi. Nähtäväksi jää, mitä puolueelle käy, jos Kremlissä katsotaan siitä olevan valtapuolueelle haittaa.

Hämeenlinnan puoluekokouksessa kutsuvieraana ollut Oikeudenmukaisen Venäjän duuman fraktion puheenjohtaja Nikolai Levitshev kutsui SDP:n juuri valitun uuden puheenjohtajan Jutta Urpilaisen Moskovaan puolueiden välisen yhteistyön kehittämiseksi.

Joulukuussa Oikeudenmukaisen Venäjän johtohahmo Gennadi Gudkov vieraili Suomessa SDP:n eduskuntaryhmän vieraana. Gudkovin pioneeritervehdyksen otti vastaan tuolloinen puheenjohtaja Eero Heinäluoma.

Gudkov on duuman turvallisuusvaliokunnan jäsen, FSB:n reservin eversti ja turvallisuusalan liikemies. Hän on ajanut mm. viranomaisten puhelinkuunteluoikeuden laajentamista ja ulkomaisten ohjelmistojen käytön kieltämistä valtion järjestelmissä.

Heinäluoma kirjoitti joulukuisten duuman vaalien jälkeisessä kommentissaan Uutispäivä Demarille (03.12.2007), että “Oikeudenmukaiseen Venäjään monet liittivät odotuksia vahvan keskusta-vasemmistolaisen vaihtoehdon syntymisestä.”

Oikeudenmukainen Venäjä perustettiin vuonna 2006 kolmen Kremlin pystyyn polkaiseman “oppositioprojektin” — Rodina (Kotimaa), Eläkeläisten puolue ja Elämän puolue — yhdistyttyä. Puolue tukee pääministeri Vladimir Putinin politiikkaa.

Oikeudenmukainen Venäjä on osa ns. järjestelmän sisäistä oppositiota, jonka pääasiallinen tarkoitus on viedä ääniä Kremlin valtarakennelman ulkopuoliselta oppositiolta. Puolue on osa Kremlin “suvereenia demokratiaa”.

Oikeudenmukainen Venäjä on myös aktiivisesti kosiskellut Venäjän orastavaa itsenäistä ammattiyhdistysliikettä. Poliittisesti vielä kokemattomat ay-aktiivit ottavat innolla vastaan duuman ylähuoneen puhemiehen johtaman puolueen tuenilmaisut.

Venäjän kanssa tulee kuitenkin pyrkiä yhteistyöhön myös puoluetasolla, Maria Manner toteaa. SDP ei ole silti yhteistyökumppania valitessaan edennyt sen kauemmaksi kuin kokoomuskaan, joka solmi jo vuosia sitten suhteet Putinin johtamaan Yhtenäiseen Venäjään.

Suomalais-venäläinen kansalaisfoorumi on pyrkinyt avaamaan Suomessa mediatilaa Kremlin valtarakennelman ulkopuolisen opposition edustajille. Toivoisin, että Suomen poliittiset puolueetkin hakeutuisivat kiinteämpään vuoropuheluun kansanvaltaa ja sananvapautta varauksetta puolustavien poliittisten voimien kanssa.

Työväenliikkeen edustajana on erityisen surullista seurata, kuinka suomalainen työväenpuolue toistaa historiallista virhettä: alistaa kyynisesti venäläisten ihmisoikeudet väitetylle “kansalliselle edulle”, Kremlin katteettomalle lupaukselle vakaudesta.

Merkitseekö Jutta Urpilaisen “katse oikeaan” samalla paluuta vanhaan? Miten SDP määrittelee internationalismin? Kuuluuko siihen vastuu puhua totta?

Kerkko Paananen, 18.06.2008

FacebookTwitterGoogle+LinkedInVKWordPressBlogger PostLiveJournalTumblrTelegramWhatsAppSMSEmailGoogle GmailOutlook.comMail.RuPrintFriendly
One Comment
  1. On todellakin surkuhupaista seurata miten jokainen Suomen “kolmesta suuresta” puolueesta vuorollaan solmii suhteita Venäjän rezhiimin valtapuolueiden kanssa teeskennellen, että kyse olisi aivan normaalista puolueiden välisestä yhteistyöstä.

    Se mikä on selvää tolloimmallekin suomalaiselle kaduntallaajalle, –ettei Venäjällä ole toimivaa puoluejärjestelmää, eikä normaaleja puolueita eurooppalaisessa mielessä,– ei ole selvää Suomen valtapuolueiden johdolle.

    Ja akateemikot ja toimittajat hymisevät taustalla “Venäjän erityisyydestä”. “Täytyy yrittää ymmärtää”, hymistään siellä ja täällä, vaikka hyvin tiedetään, että kyse on taloussuhteista ja bisneksen eduista.

    Suomen poliittinen eliitti ei näytä muutamia poikkeuksia lukuunottamatta olevan kiinnostunut venäläisten ihmis- ja kansalaisoikeuksista, joita Venäjän nykyinen valtakoneisto häikäilemättä polkee.

    Kokoomus on solminut suhteet Yhtenäiseen Venäjään, SDP Oikeudenmukaiseen Venäjään. Mitä sitten jää Keskustalle? Kremlin “valtapuolueista” tarjolla on enää Vladimir Zhirinovskin räyhäkansallinen LDPR. Vai solmiiko Keskusta suhteet suoraan Lubjankaan?

Leave a Reply