Viron ja Venäjän välissä

Sergei MetlevKielitaidon puute syrjäyttää venäläisiä Viron yhteiskunnasta. Sen sijaan rakenteellista venäläisten syrjintää ei ole. Näin sanoo vironvenäläisten koulujen opiskelijoita edustavan Oppilaskuntien liiton pääsihteeri Sergei Metlev.

Elokuun lopulla tuli kuluneeksi 70 vuotta Baltian maiden kohtalon ratkaisseesta Molotov-Ribbentropin sopimuksesta. Ja 20 vuotta on mennyt siitä, kun kaksi miljoonaa ihmistä prostestoi Baltian neuvostomiehitystä vastaan muodostamalla ihmisketjun Tallinnasta Vilnaan.

Neuvostoliiton pesänselvityksestä toipuvilla Baltian mailla on yhä vaikeuksia suhtautua venäläisvähemmistöihinsä. Erityisesti tämä hiertää Viroa ja Latviaa, molemmissa maissa venäläisiä on lähes kolmasosa asukkaista; iso osa Viron ja Latvian venäläisistä on yhä vailla kansalaisuutta.

Viron venäläisvähemmistö nousi ryminällä esiin Tallinnan pronssisotilaan siirtoon liittyvien mellakoiden yhteydessä keväällä 2007. Sekä Virossa, että Suomessa keskustelu on usein tuntunut juuttuvan äärikantoihin. Joko puhutaan vironvenäläisten “sorrosta” tai sitten vähätellään, ettei venäläisillä ole mitään ongelmia. Saatetaan jopa puhua kolonialisteista, joiden olisi syytä painua takaisin Venäjälle, vaikka monet venäläisistä ovat syntyneet Virossa.

Asiaa ei auta Venäjän tarrautuminen neuvostohistoriantulkintaan Viron “vapaaehtoisesti liittymisestä” Neuvostoliittoon. Venäjä on pitänyt kovaa ääntä vironvenäläisten asemasta. Onko Virossa siis todella kehkeytymässä etninen konflikti? Pitäisikö Viron valtion tai jopa EU:n kiinnittää enemmän huomiota venäläisvähemmistön sopeutumiseen? Vai onko venäläisvähemmistö jäänyt kahden valtion poliittisen pelin väliin?

Näyttää siltä, että nuoret vironvenäläiset ovat paljon halukkaampia sopeutumaan Viron yhteiskuntaan kuin neuvostonostalgiaan jämähtäneet vanhempansa. Eroa tuntuu olevan myös venäläisenemmistöisen Itä-Virumaan ja muualla Virossa elävien venäläisten välillä. Itä-Virumaalla matkatessa kuulee usein ihmisten kiroavan Viron valtiota “venäläisten sorrosta”. Kysyttäessä kukaan ei silti osaa sanoa mitä tämä sorto konkreettisesti on.

Kielitaidon puute syrjäyttää

“Venäläisten sopeutumista haittaa ennen muuta viron kielen huono osaaminen. Syrjäytyminen Viron yhteiskunnasta johtaa usein työttömyyteen ja muihin sosiaalisiin ongelmiin. Viron vankiloissa istuvista yli puolet on venäläisiä, samoin narkomaaneista”, selittää Sergei Metlev, vironvenäläisten koulujen opiskelijoita edustavan Oppilaskuntien liiton pääsihteeri.

“Rakenteellista syrjintää valtion taholta ei ole. Jos on täällä syntynyt, kansalainen ja osaa viron kieltä ei ole ongelmia. Minua ei ole kertaakaan syrjitty Virossa siksi, että olen venäläinen”, sano sujuvasti viroa puhuva Metlev.

Tallinnan Mustamäen Reaalilukiossa opiskeleva Metlev ei kannata kahta virallista kieltä Viroon. Parempi olisi antaa venäläisille mahdollisuus oppia viroa. Oppilaskuntien liitto pyrkii kehittämään koulujen toimintaa ja opetusta sekä ajaa oppilaiden oikeuksia. Liitto tekee myös esityksiä opetusministeriölle.

Integraatiota estää Metlevin mukaan myös se, että vironvenäläiset elävät Viroon kielteisesti suhtautuvan venäläisen median vaikutuspiirissä. Itä-Virumaalla katsotaan pääasiassa venäläistä Baltiskij-1-kanavaa, joka on suunnattu Baltian venäläisille, tai Venäjän kanavia. Viron televisio ei Narvassa edes näy tavallisilla antenneilla.

“Venäjän media ruokkii neuvostonostalgiaa ja käsitystä, ettei Viroa miehitetty”.

Esimerkkinä uutisointityylistä Metlev mainitsee miten Tallinnan Vapaudenaukiolle keväällä pystetty Viron vapaussodan muistoristi esitettiin Venäjän mediassa “Viron fasismin symbolina”.

Entä vailla minkään valtion kansalaisuutta elävät ihmiset, joita on Virossa yhä 110 000, eikö heidän asemaansa pitäisi parantaa?

Metlevin mukaan Viron valtio ei voi juuri auttaa kansalaisuusasiassa, koska Viron kansalaisuutta ei ole vaikea saada, jos haluaa.

“Jokainen viisi vuotta Virossa asunut voi hakea kansalaisuutta. Kielikoe on hyvin helppo, kuka tahansa vähänkin viroa oppinut pääsee siitä läpi”.

“Neuvostoaikana erityisasemassa olevien venäläisten ei tarvinnut osata muita kieliä. Nyt kun vaaditaan viron osaamista, aletaan huutaa ‘syrjintää’. Venäläiset syyttävät usein mistä tahansa ongelmistaan Viron valtiota”.

Vähemmän vastakkainasettelua

Metlev joutui keväällä kohun keskelle kritisoituaan Venäjän Viron suurlähettilään Nikolai Uspenskin lausuntoja. Uspenski väitti Tribuuni-lehden haastattelussa, että Viron venäläisiä kouluja puhdistetaan: venäläisiä opettajia erotetaan, kouluja suljetaan ja venäläisiä oppilaita sorretaan.

“Uspenskin väitteet ovat absurdeja”, Metlev sanoo.

Hänen mielestään Venäjä voisi lopettaa sekaantumisen Viron asioihin, sillä se vain haittaa vironvenäläisten integraatiota ja lisää jännitteitä.

Oppilaskuntien liitto on riippumaton osa Avoin tasavalta-nuorisojärjestöä. Avoin tasavalta pyrkii edistämään demokratiaa ja tasa-arvoa Virossa, ja pitää yhteyksiä myös Ukrainan, Valko-Venäjän ja Moldovan demokraattisiin nuorisojärjestöihin. Virolaisissa medioissa järjestö vastustaa stereotypiaa, että kaikki venäläisnuoret olisivat Putin-nuoria. Järjestö saa Viron opetusministeriöltä vuosittain rahoitusta 400 000 kruunua.

Avoin tasavalta-järjestön johtaja Jevgeni Krištafovitš on viime aikoina ollut paljon esillä koettaen purkaa venäläisten ja virolaisten vastakkainasettelua. Myös nuori vironvenäläinen kirjailija Igor Kotjuh on peräänkuuluttanut sopua kansojen välillä. Hän on vaatinut venäläisiltä neuvostokrampeista vapautumista, mutta muistuttanut myös että ensimmäiset venäläiset tulivat Viroon jo 1600-luvulla.

Uusi tuulia opetuksessa

“Tutkimusten mukaan vironvenäläiset oppilaat haluavat oppia enemmän viroa. Kielen osaaminen auttaa työmarkkinoilla ja jatko-opinnoissa”, sanoo Jekaterina Kapustina, Oppilaskuntien liiton Itä-Virumaan edustaja Sillamäen lukiosta.

Vuonna 2007 tehdyn lakiuudistuksen mukaan venäläisissä lukioissa tulisi opettaa 60 prosenttia aineista viron kielellä. Uudistuksen toteutus on kangerrellut. Tällä hetkellä vaaditaan käytännössä vain kolmen aineen opettamista viroksi, Itä-Virumaalla usein tätäkin vähemmän.

“Itse opiskelen nyt vain yhtä ainetta viroksi – viron kirjallisuutta”, Kapustina sanoo.

Opetusministeriö on luonut taloudellisia porkkanoita: jokaisesta viroksi opetettavasta aineesta koulu saa 70 000 kruunua vuodessa lisää tukea.

“Joka vuosi venäläisissä kouluissa käy komissio testaamassa opettajien vironkielen taitoa. Monet opettajat pelkäävät saavansa potkut jolleivat opi viroa. Mutta jolleivat opettajat osaa viroa, eivät myöskään oppilaat opi sitä”, Kapustina pohtii.

Hänen mukaansa venäläisten ja virolaisten välit ovat heikentyneet Itä-Virumaalla kevään 2007 pronssisotilasmellakoiden jälkeen. Monia itävirumaalaisia on loukannut myös se, että virolaiset SS-veteraanit viettävät joka vuosi juhliaan seudulla, Sinimäen taistelupaikalla, mutta puna-armeijan veteraanien on Voitonpäivänä 9. toukokuuta laitonta marssia kaduilla kunniamerkeissä.

Varjoja taivaanrannassa

Vironvenäläisten järjestöistä eniten julkisuudessa on ollut Notšnoj dozor (Yövartio), jota syytettiin pronssisotilasmellakoiden organisoimisesta. Yövartion johtajat Dmitri Linter, Maksim Reva ja Dmitri Klenski olivat mellakan jälkeen kuukausia pidätettyinä. Tammikuussa 2009 Harjumaan tuomioistuin silti vapautti heidät syytteistä.

Yritän sopia haastattelua Yövartion kanssa. Heidän vastauksensa sähköpostiini on selkeä: “Idti na hui”. Se tarkoittaa vapaasti suomennettuna “painu v…uun”. Viestin on allekirjoittanut tänä vuonna Yövartion riveistä europarlamenttiin pyrkinyt Klenski.

“Yövartio esiintyy toistuvasti Viron suojelupoliisin julkistetuissa raporteissa. Heillä on yhteyksiä Venäjän suurlähetystöön, josta he saavat rahoitusta”, Metlev väittää.

Hän ei usko Yövartion onnistuvan saamaan laajaa kannatusta. Vironvenäläisiin vetoaa nyt polittisesti ennen muuta Keskerakond (Keskustapuolue), jonka kannatus esimerkiksi Narvassa on jopa 70 prosenttia. Keskustapuolueella on yhteistyösopimus Venäjän valtapuolue Yhtenäisen Venäjän kanssa, ja myös Keskustapuoluetta on syytetty rahan ottamisesta Venäjältä.

“Vakava ongelma on se, että venäläiset elävät Virossa niin paljon vain Itä-Virumaalla, jossa on paljon sosiaalisia ongelmia”, Metlev harmittelee. Hän pelkää, että jollei Itä-Virumaan tilaa kyetä parantamaan, tilanne siellä voi kärjistyä. Viime aikoina Venäjä on myöntänyt Narvassa pikkuhiljaa ihmisille Venäjän passeja, vaikka Viro ei tunnusta kaksoiskansalaisuutta.

“Georgian sodan valossa kun Medvedev on luvannut puolustaa ulkovenäläisiä, tällainen kehitys on huolestuttavaa”, Metlev tuumailee.

Fakta: Venäläisiä yli neljännes

Virossa on 1 350 000 asukasta. Heistä virolaisia on 68 prosenttia ja venäläisiä 26 prosenttia. Viron itsenäistyessä uudelleen 1991 maan kansalaisuuden saivat automaattisesti kaikki, joilla oli Viron kansalaisuus ensimmäisen itsenäisyyskauden aikana sekä heidän jälkeläisensä. Muiden oli anottava Viron kansalaisuutta. Vuodesta 1992 alkaen Viron kansalaisuus on myönnetty yli 148 000:lle henkilölle. Virossa asuu lisäksi 93 000 Venäjän kansalaista.

Itä-Virumaalla venäjänkielisiä on 71 prosenttia, Narvassa jopa 96 prosenttia. Iso osa Viron teollisuudesta ja kaivoksista sijaitsee Itä-Virumaalla, ja alue on Virolle taloudellisesti ja strategisesti tärkeä.

Ville Ropponen

Ilmestynyt Kansan Uutisten Viikkolehdessä 4. syyskuuta 2009.

FacebookTwitterGoogle+LinkedInVKWordPressBlogger PostLiveJournalTumblrTelegramWhatsAppSMSEmailGoogle GmailOutlook.comMail.RuPrintFriendly

Leave a Reply