Ympäristöministeriö vaatii lisäselvityksiä

Mikael Storsjö 27.2.2007

Itämeren kaasuputki

Ympäristöministeriö vaatii lisäselvityksiä

Ympäristöministeriö vaatii lausunnossaan 27.2.2006 kaasuputkihankkeen arviointiohjelman täydentämistä. Ministeriön mielestä kaasuputken linjaukselle pitkin Suomen talousvyöhykkeen ulkorajaa ei ole esitetty mitään ympäristöllisiä perusteluja tai vaihtoehtoja. Suomenlahti on ekologisesti hyvin herkkää aluetta, joka jo tänään on ympäristön kannalta hyvin kuormittunut. Siksi olisi ministeriön mielestä hyvin tärkeää löytää ympäristöllisesti mahdollisimman haitaton linjaus ja toteutustapa kaasuputkelle. Arviointiohjelmassa ei kuitenkaan ole osoitettu, että valittu linjaus on ympäristöllisesti haitattomin Suomenlahdella.

Ympäristöministeriön mielestä hanketta ei ole kuvattu kyllin täsmällisesti, jotta hankesuunnitelman perusteella voisi riittävän tarkoin määritellä tarvittavat selvitykset. Ympäristövaikutusten arvioinnin aikataulu on hyvin tiukka, ja ministeriön mielestä aikataulua on tarkistettava mahdollisten lisäselvitystarpeiden mukaan. Ympäristöministeriö ei ota kantaa siihen, vaikuttaako lisäselvitys hankkeen toteutusaikatauluun. Asia nousee esille maaliskuussa 2007, jolloin nk. aiheuttajaosapuolet (ne maat joiden vesillä putki kulkee) pitävät yhteisen kokouksen.

Kaasuputken ympäristövaikutukset

Kaasuputkihankkeella on monenlaista ympäristövaikutusta etenkin rakennusvaiheen aikana. Vaikutusalue on varsin suuri, sillä sedimenttien hienojakoinen aines ja veteen vapautuneet aineet voivat liikkua virtausten mukana hyvin kauas. Ympäristövaikutuksista ovat päällimmäisinä seuraavat asiat:

–          pohjatopografia ja -sedimentit, joita kaasuputkilinjaukselta pitää riittävän tarkoin selvittää. Suunnitellun linjauksen eteläpuolella, Eestin talousaluelilaa, syvyys on huomattavasti suurempi ja pohja tasaisempaa kuin Suomen alueella, johon putkistoa on suunniteltu.

–          ase- ja ammusjäänteet toisen maailmansodan jäljiltä. Suuret määrät haitallisia aineita, esimerkiksi sinappikaasua, dumpattiin Itämereen sodan jälkeen.

–          meriliikenne ja hylyt ovat oma ongelmakokonaisuutensa, sillä putkisto suunnitellaan vilkkaasti liikennöidyn väylän tuntumaan, jossa syntyy rakentamisen riskejä meriliikenteelle.

–          Natura2000-verkoston laajentuminen talousvyöhykkeelle aiheuttaa paineita, sillä EU:n komissio edellyttää että luontodirektiivi vastaisuudessa pätee myös tällä alueella.

–          linnusto, kalat ja kalastus saattaa kärsiä putkihankkeen toteuttamisesta. Esimerkiksi ruokit ruokailevat avomerellä kaukana pesimäalueistaan, ja kalastajat pelkäävät kaasuputken vaikutusta pohjatroolaukseen.

YVA-menettely

Kaasuputkihankkeen ympäristövaikutusten arviointi tehdään nk. YVA-menettelyn mukaan. Tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja edistää niiden huomioonottamista päätöksenteossa. Kyseessä ei ole päätöksenteosta eivätkä Suomen viranomaiset itse tee varsinaista arviointia, vaan se on hankevastaavan harteilla. Menettelyllä pyritään avoimuuteen, jossa kansalaiset, eri viiranomaiset ja järjestöt saavat esittää hankkeista mielipiteensä jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Suomessa kaasuputkihankkeen YVA-ohjelmassa esitettiin noin eri 50 lausuntoa.

Nk. Espoon sopimuksen mukaisesti myös kansainväliset tahot saavat osallistua YVA-ohjelman toteutukseen. Kansainvälistä palautetta onkin tullut runsaasti. Ruotsi, Tanska, Saksa, puola, Latvia, Liettua ja Viro ovat ilmaisseet halukkuutensa osallistua arviointiin.

Hanketta ei saa käynnistää ennen kuin YVA-menettely on saatettu loppuun. Itse hanke vaatii Suomen suostumuksen, josta viime kädessä asiasta päättää Suomen valtioneuvosto.

Aikataulu

Gazpromin hallinnoima konsortio on esittänyt hyvin tiukan aikataulun hankkeelleen. Ympäristövaikutusten arviointi on suunniteltu saatettavaksi loppuun heinäkuun loppuun mennessä, mikä liene liiankin optimistinen tavoite. Rakentamisen aloittamiseen tähdätään jo vuodenvaihteen aikoihin, ja vuonna 2010 suunnitellaan ensimmäisen kaasuputken käyttöönottoa.

Varjonyrkkeilyä

Tietyllä tavalla YVA-menettely on varjonyrkkeilyä asiaan liittyvien poliittisten ja sotilaallisten ulottuvuuksien ympärillä.

On hyvinkin tiedossa se tosiasia, että Gazprom haluaa rakentaa putkensa Suomen talousvyöhykkeellä vaikka 15 km etelämpänä Viron alueella olisikin otollisemmat olosuhteet. Tästä syystä Viron alueella kulkevaa putkistoa ei ole edes otettu vaihtoehdoksi. Viron kanta Gazpromin on historiallisista syistä paljon kielteisempi kuin suomalaisten.

Virossa ja muissa Baltian maissa nostetaankin kaasuputkihankkeen poliittiset ja sotilaalliset ulottuvuudet etualalle. Hanketta on jopa verrattu nykyaikaiseen Ribbentrop-Molotov-sopimukseen, jossa Venäjä ja Saksa päättävät strategisista eduistaan välittämättä välissä olevien pienten kansojen eduista ja elinolosuhteista.

Sotilaalliselta näkökannalta Venäjän aikeet vahvistaa Kaliningradissa olevan Baltian laivastonsa juuri kaasuputken suojelemisen tarpeesta tai verukkeesta herättää huolenaiheita.

Mikael Storsjö 27.2.2007.

FacebookTwitterGoogle+LinkedInVKWordPressBlogger PostLiveJournalTumblrTelegramWhatsAppSMSEmailGoogle GmailOutlook.comMail.RuPrintFriendly

Leave a Reply